MariSukat

Marisukkia on vilahdellut sekä Instassa että blogeissa. 

Musta-valkoisen ja Marimekon suurena fanina minunkin oli kaivettava puikot ja langat 

esille ja kokeiltava sukkien neulomista. 

The Marisocks have been a hit in Finland. 

Because I love Marimekko and balck and white so I had to knit a pair. 

Sain neulottua toisen sukan kokonaan ja toisessa pääsin kantapäähän,

 kun tajusin kokeilla tuota jalkaani. 

No, eihän se mahtunut! 

Puikon osoittama kuvio oli neulottu sen verran tiukasti, 

ettei pohkeeni mahtuneet siitä. Oli purettava. 

Arvatkaa ottiko päähän?

I finished the other sock and got to the heel of the other one and 

realized I couldn´t fit my calf in. Had to take it apart. You can guess how gutted I was... 

Mutta lopputulos on mieluinen. 

In the end I´m really happy and proud of these.

Kaltaiselleni malttamattomalle neulojalle tällaisten 

eriparisukkien neulominen oli hauskaa ja rentouttavaa. 

For an impatient person like me the sock were fun to knit 

cause I didn´t have to make two alike. 

Hauskinta oli varmaan kuvioiden miettiminen. 

Ihanasti sai apuja googlettamalle ´marisukat´. 

It was fun to think, plan and figure out the patterns. 

Kässänopen painajainen jalostettuna

Halusin tehdä Minille villatakin kesäksi. Niin, hassuahan se on tehdä villatakki nimenomaan kesäksi, mutta kuten tiedämme, villatakille on yllättävän paljon käyttöä täällä Suomessa - myös kesällä. Halusin kokeilla kehuttua Kotipalapeli-blogin Kässänopen painajainen-nimistä mallia, mutta käytin Helin saumatonta ohjetta. 

Kiitos vaan molemmille upeista ohjeista! 

I wanted to knit a cardigan for Mini for summer. Funny to knit a woolen cardigan for summer but the summer in Finland isn´t too warm. I used a popular Finnish pattern called ´the Craft teachers nightmare´. 

Ohje: Kässänopen painajainen saumattomana mukailtuna. koko 74.

Lanka: Hjerte garn Extrafine merino120.

Puikot 4.

Lanka on aivan ihanan tuntuista, pehmeää ja helposti neulottavaa merinovillaa. 

Väri on ihana harmaa, jota piristää valkoinen ja ryhdittää tummanharmaa. En halunnut ainaoikein-neuletta, sillä kärsimätön luonteeni ei jaksa tehdä samaa koko ajan, joten tein tuollaista helmineuleen tapaista neuletta. 

The yarn is a wonderfully soft and easy to knit merinowool. 

The colour is a beautiful ligh grey with white and dark grey accents. I didn´t wan´t to knit garter stich so I tried a variation of moss stitch. 

Tein kyynärpäihin tuollaiset paikat, antamaan vähän ilmettä. 

I made elbow patches to make it a bit manlier. 

Ja lopuksi hämmästyneen näköinen pikkumies uudessa villatakissaan, 

jossa on vielä vähän kasvuvaraa. 

Onneksi. 

And in the end a little bit astonished looking little guy. 

Thankfully the cardi is a bit big for him, so there´s room to grow. 

Silkkiä sekä raitaa

Äitini pyysi viime talvena minua neulomaan hänelle palmikkopipon. Neuloin, mutta siitä tuli liian kutittavainen, joten lupasin ommella siihen jotakin kangasta niin, ettei se kutittaisi. No, talvi meni asia unohtui, kunnes syksyllä ilmojen viiletessä äitini kyseli piponsa perään. Eikä pipoa löydy mistään. Olen siis käsittämättömän taitava kadottamaan tavaroita. Eikä kotimme ole edes suuri...

A year ago my mum asked me if I´d knit her a beanie. I did. But I managed to lose the beanie some where in our flat. I just can´t find it anywhere! 

No, eipä siinä auttanut kuin aloittaa alusta. Löysin aivan ihanaa lankaa, jossa on silkkiä joukossa.

So this winter I decided to knit a new one for her. I found a luxurious silk yarn with silk in it.  

Lanka: Onion Tussah silk.

Malli: omasta päästä. puikot 3,5. 

Malli on äiitni pyynnöstä istuva ja siinä on kapeampia ja leveämpiä palmikoita.

Turkistupsun isäni oli joskus löyänyt jostain ja sitä on hillottu pipoa varten. Nyt se pääsi vihdoin paikoilleen. 

The model is quite fitting and it has two kinds of cables. 

Itselleni halusin simppelin, musta-valkoisen pipon. Päädyin tekemään kapeita raitoja, kun muistin tämän pipon pinterestistäni. 

For myself I wanted a simple black and white beanie. I ended up making narrow stripes inspired by this beanie.

Ja sellainen siitä tuli; yksinkertainen, nätti ja juuri sopiva. Ehkä olisi pitänyt tehdä ensimmäinen kerros nurjaa, jotta tuo reuna ei käytössä lähtisi rullaantumaan. 

And so it is; simple, pretty and just right. I maybe should of knitted a row of purl stiches the first row to prevent the edge from curling. 

Olen miettinyt miten noihin neulottuhin vaatteisiin ja asusteisiin saisi oman ´tuotemerkin´. Pipon väriä mallattiin äitini ihaniin nahkasaappaisiin, josta keksin, että merkki voisi olla nahkainen. Muistin nämä. Meistit hellalle kuumenemaan ja painelemaan sopivan napakkaan nahkaan Cutie-tekstiä ja tähtiä. Toimii. Lisäksi näistä tuli hurjan kauniita.

I´ve been wanting a label for my knitted handicrafts. I realized I could make them from leather by punching them with a heated die. And it worked. They are just perfect! 

Raitaneule Minille

Näin Pinterestissä tämän kuvan ja ryhdyin neulomaan elämäni ensimmäistä neuletta ihmiselle. 

Näistä sukista, tumpuista ja piposta, tossukoista sekä peitosta oli jäänyt lankaa yli, joten aloin neulomaan sillä. Tämä Dropsin ohje oli viittellisesti pohjana, jotta tällainen ei-niin-kokenut-neuloja sai jotakin tukea työhönsä. 

I saw a picture in Pinterest and wanted to make a sweater for Mini. My first knitted sweater ever. 

Ohje: tätä mukaillen. 

Lanka: Gjestal Baby Ull

Puikot: 2,5. 

Harmaan, valkoisen ja keltaisen yhdistelmä on ihana ja raikas. Hippasen sain ihmetellä silmukkamääriä, mutta lopulta siitä tuli ihan hyvä. Koko on noin 62/68. 

The combination of white, grey and yellow is fresh and I love it. Being a novice in knitting anything bigger I had a little trouble with the amount of the stiches but in the end I´m quite happy.

En voi uskoa, että neuloin sen ja sain valmiiksi ja sain vielä napitkin paikoilleen! Wau! 

Käsiala on vähän epätasaista, mutta en anna sen häiritä. 

Innostuin niin, että nyt uskaltauduin tekemään jo toista. 

I can´t believe I finished it. Sewed the buttons on end everything! I was so impressed (and surprised) with myself that I started another one. 

Väriä talveen

Näin talvisin neulominen tuntuu ihanalta. Näin on ollut tänäkin talvena. 

Ja tänä talvena pipot ovat olleet se juttu. 

I tend to knit in the winter. It´s probably the fact that normally the winter tends to be

 quite cold here in Finland. Though this winter hasn´t. But it hasn´t stopped me from knitting. 

Osittain saan syyttää Miniä tästä neulebuumista. 

Hän ei tykkää yhtään siitä, että äiti istuu ompelukoneen eteen. Joten kun Mini on hereillä, ompeleminen ei onnistu. Neulominen sen sijaan käy. 

One reason for my knitting is Mini. 

He doesn´t like it at all when I sit next to the sewing machine. So I knit. 

Ostin vadelmanpunaisen huivin, jotta saisi vähän väriä mustan takkini kanssa. 

Olen symmetriafriikki ja huiviin pitää olla sopiva pipo. Koska sellaista ei löytynyt valmiina, lähdin lankakauppaan. 

I found a beautiful rasberry coloured scarf which brightens up my black wintercoat nicely.

 I symmetry freak so I had to have a beanie to match. When I didn´t find one I headed to the local yarn store.

Lanka: Teetee Helmi merinovilla Käsityö Elisasta.

Malli: Omasta päästä, puikot 2,5, silmukoita 114.

Väri ei ole ihan sama, mutta tarpeeksi lähellä. Lopputulokseen en oikein ole tyytyväinen. 

Pipon muoto on täydellinen, mutta tuohon pintaan en ole tyytyväinen. 

Mutta ei se käyttöä ole silti estänyt. 

The colour isn´t exactly the same but close enough. I´m not happy with the end result. 

The pattern just isn´t what I had in mind. But I´ve worn it nevertheless.  

BlingBlingiä neulottuna ja virkattuna

Neitokaisen takki huusi kaverikseen pipoa. Tuli pipo ja...

...huivi ja lapaset. 

Eihän pelkällä pipolla mitään tee, tarvitseehan se kaverit! ;)

Little Miss´s coat needed a beanie. So i crocheted one. And made a scarf and mittens to match. 

Ohje: Pipo; Täältä. Lapaset; täältä. Huivi omasta päästä sovelettua. 

Lanka: Novita; Hile. 

 Pipon tupsussa on heijastinnauhaa ja pujottelin sitä myös tuohon lipan yläpuolelle.

In the beanies bobble is some reflective thread and I put some around the hat as well. 
It´s really dark here in Finland in the winter, as you can see. ;) 

Olipas kiva neuloa ja virkata pitkästä aikaa jotain tälläista. 

~Mini~

Aloimme kutsumaan masussani möyrivää tyyppiläistä Miniksi. Aikamoinen tyyppi on tulossa. 

Raskaus ei ole ollut ihan helpoimmasta päästä ja omasta mielestäni on ihme, että olemme näinkin pitkällä. Koska menettämisen pelko on ollut vahvana pitkään, tuli Mini-nimityskin melko myöhään. En ole myöskään uskaltanut valmistautua Minin tuloon samalla tavoin kuin esikoisen odotuksen aikoihin. Mutta nyt, kun Mini on jo osoittanut olevansa vahvatahtoinen pikkutyyppi, on äitikin uskaltautunut ompelemaan tulokkaalle. 

This pregenancy hasn´t been the easiest. I´ve had a strong fear of losing the baby from the beginning. This has also been the reason I haven´t started preparing for the baby earlier. But slowly with ´Mini´ already showing us it´s a determined little person I´ve gotten the courage to start preparing  for the baby. 

 Kaava: Ottobre 4/12 Jumpsuit, koko 56/62.

Kangas: ohut college Jättirätti, raitatrikoo&resori Eurokangas,  

 Selkään applikoin Mini-tekstin sekä tähden ja etupuolelle kaksi pientä tähteä. 

In the back I made an application;

text ´Mini´ and a star and on on the frontside two little stars. 

 Raitahullun äidin lapselle raitaa koristeeksi. 

Saumat ompelin ohjeen mukaan litteiksi, jotteivät ne painaisi pienen ihoa.

Raitoja tuli myös pipoon, tumppuihin ja sukkiin, jotka Minille neuloin. Olipas vaikeaa neuloa noin pieniä. Saa nähdä ovatko sopivia, kun niitä vihdoin pääsee tulokkaalle kokeilemaan. 

Being stripe-crazy I had to make some stripes for Mini too. A beanie, socks and mittens. it was hard to estimate the proper size, so I hope they fit Mini.  

Lanka: Gjestal Baby Ull.

Ohjeet: sukat, pipo ja tumput omasta päästä sovelletut. 

Lisää prinsessoille ♥

Voi apua, kuinka koukuttavaa tuo pikku prinsessojen vaatteiden tekeminen onkaan! Jännästi jaksaa pipertää pieniä yksityiskohtia ja koko ajan miettii, mitä prinsessoille voisi vielä tehdä. Hulluutta!

I´ve gone totally mad about these doll clothes! They´re so fun to make. Fast, cute and I get to play around with small details. 
 

  

Neuletakki Novita Tennesee-langasta Prinsessa pienen ohjeella  hieman muokattuna.

Baskeri oma ohje. 

 

  Neuletakki Prinsessa pienen ohjeella

  

 Mekot omalla kaavalla. Valkoiseen trikoomekkoon pääsin kokeilemaan Hot fix-kalvoa. Kivaa, kaunista sekä helppoa ja saa helposti hauskan ilmeen vaatteeseen.

 Tein molemmille nukeille myös ihanalla Mekkotehtaan Riine -kaavalla mekot molemmille. 

 Ja lähikuva vielä noista tossuista.

 Kun näin Piipadoon Piian nuken talvitamineet tiesin, että minunkin olisi kaivettava se pieni teddykankaan palanen kangaskaapin kätköistä, jonka tiesin siellä lymyilevän ja tehtävä ´turkki´ nukeille. Lisäksi sain äitini neulomaan nukeille sukat ja lapaset.

 Ja koska täällä Suomessa on kylmä, piti molemmille tehdä pipot ja huivit. Valko-pinkki ja vihreä pipo ovat omasta päästä ja huvit Baktuksia; vihreä pitsinen Baktus ja valkoinen tavallinen Baktus. 

Ja jompikumpi nukeista kulkee melkein aina mukana. Tässä Tähkäpää pääsi juhlimaan kummipoikani 15vuotissynttäreitä.