Softshell-haalari

Tietokoneeni kiintolevy hajosi, joten koitetaan pädin Blogger-appia.  

My computer is broken so I'm trying the Blogger-app for the first time. 

Näin instassa muutaman todella kivannäköisen softshell-haalarin. Niistä inspirotuneena halusin tehdä Minille samanlaisen. Alun perin piti käyttää kanavana Ottobren 4/2015 haalarin kaavaa, mutta päädyinkin tekemään yksinkertaisemman version tutulla jumppiksen kaavalla (Ottobre 4/2012).

I wanted to make an softshell overall for Mini. I saw a few nice ones on Instagram and ended up using the pattern i'va made jumpsuits with earlier. The original plan was to use a pattern with two zippers.

Kaava; Jumpsuit Ottobre 4/2012.

Kangas; Eurokangas.

Tarvikkeet: vetoketju; Blingi, valkoinen heijastinkangas; Presento, foe-nauha; Jättirätti.

 

Hupun reunaan ompelin foe-nauhan, joka samalla tovähän kiristää hupun reunaa, jolloin huppu istuu paremmin. 

To the edge of the hood I sewed a foe, which makes the hood a bit more fitted. 

Koska on kyseessä syyshaalari, ompelin haalariin heijastinkankaasta tähtiä, jotta Mini-mies ei häviäisi syksyn pimeyteen. 

I sewed some stars from a reflective material to make him more visible in the dark autumn evenings.  

Saumoja ei ole teipattu, sillä Mini ei vielä tarvitse vedenpitävää haalaria. Kangas itsestään hylkii vetää, mutta lätäköissä ei haalarin kanssa istuta. 

I didn't tape the seams, cause he doesn't need an overall with which he can sit in a puddle. 

Haalarista tuli juuri niin ihanan simppeli, kuin halusinkin. Ja sitä on käytetty jopa marraskuussa ja tänään joulukuun ekana päivänä. Mini istuu rattaissaan paksussa makuupussissa, joten kevyempi haalari on riitänyt lämpimämpinä päivinä meidän hikipäälle hyvin. 

The overall is just as simple as I wanted it to be. We've used through November (it's been a warm November here in Finland). Mini is in a warm sleeping bag in his pram so a lighter overall has been enough for the little hothead. 

                                       

Ompelin haalariin ripustuslenkin ja huolittelin niskasauman foe-nauhalla. 

Haalariin piti saada sopiva myös. Päätin kokeilla Noshin lippapipoa. Ja musta-valko raidallisesna tietenkin. Turkoositupsuinen on trikoota ja toinen, jossa on samanlainen tähtiheijastin kuin haalarissakin, on velouria. 

We needed a hat to complete the look. I decided to use the Nosh beanie pattern. The one with the turquoise pompon is jersey and the other one is a soft velour fabric.

Kaava; Nosh lippapipo.

Kankaat: trikoo; Eurokangas, velour; HH-kangas Kokkola. 

Tupsu; Paapii.

Mini on niin suloinen haalareissaan, etten osannut valita mitkä kuvat valitsisin, joten saatte ihailla niitä kaikkia. :)

I couldn't decide which pictures to choose so you get them all. 

*Edit*

Appi on surkea. Tekstejä on vaikea muokata, kuvien muokkaaminen ei ole mahdollista ja samperin pädi 'korjaa' tekstit ihan päin honkia. Toivottavasti saisin koneeni pian kuntoon... 

I hated the app. The texts are hard to fix, the pictures can't be edited and the autocorrect is crap (pardon my French). I hope i get my computer fixed soon...

Vaunuvarustelua

Halusin vaunuihin jonkinlaisen suojan istuimeen. 

Päädyin tekemään tyynyn, joka suojaisi istuinta pahimmilta kurilta ja toisi vähän lämpimyyttä syksyn tuiskuihin. 

I wanted a pram cushion to protect the pram and warm the little guy. 

Puoli-pallokangas; Elloksen rullaverho 

Kolmiokangas; Eurokangas

Levyvanu; Jättirätti.

Piirsin kaavan rattaiden istuimesta. Päällikankaaksi valitsin Elloksen rullaverhon ja pohjalle samaa kangasta, jota käytin ensimmäiseen vaunuverhoon. Välissä on paksua levyvanua. 

Ompelin turvavöille napinläpimäiset reijät, tosin hieman liian pienet ja turvavöiden lukkoja saa taistella reijistä läpi. Joten alum perin suunnittelemani kääntöominaisuus ei ole niinkään tullut käyttöön...

I drew the pattern from the pram seat. 

I chose two black and white fabrics I had at home.  

Ystäväni kysyi, jos voisin tehdä hänelle vaunuverhon. Tottahan toki! 

Homma oli sinäänsä helppo, kun heillä on samanlaiset vaunut kuin meillä. 

My friend asked if I could sew a pram curtain for their little man. 

Kankaat; harmaa siksak; Eurokangas palat

Hattarakekkerit; Viljamin puoti. 

Sain vapaat kädet kangasvalintojen suhteen. Yritin ilahduttaa sekä äitiä että poikaa ja valitsin sekä hillittyä että värikästä. Jossain vaiheessa iski vastustamaton hinku ommella harmaaseenkin puoleen hieman väriä, ekä saanut itseäni pidäteltyä. 

My friend told me to choose the fabrics. I tried to please both mother and son. The other side is a cool chevron and the other side a colourful party. 

Eipä noita harmaan puolen ommeltuja väripilkkuja paljoa näy, 

mutta tuovat ehkä vähän väriä elämään. 

Nuo Viljamin puodin kankaat ovat vain yksinkertaisesti niin ihania ja herkullisia! 

These fabrics from Viljamin puoti are just so delicious! 

Keltainen takki

Halusin Minille pirteän takin kesäksi. 

Eurokankaasta löytyi ihana keltainen ulkoilukangas, joka oli kuin tehty pikkumiehen takkiin. 

I wanted a bright jacket for Mini for the summer. 

I found a wonderful yellow fabric from the local fabric store which was just perfect for the jacket. 

Kaava: Against the wind Ottobre 1/2013 pienennettynä kokoon 74. 

Kankaat; Keltainen päällikangas ja hupun raitakangas Eurokangas. Vuorikangas Jättirätti.

Koska (alku)kesä oli niin ihanan lämmin ( n o t ! ) oli takille myös paljon käyttöä. 

Meillä oli oma pikku aurinko aina mukanamme. 

The summer was quite cold here in Finland so it was a good thing I made the coat. 

We had our own little sunshine with us all the time. 

Pelkäsin ensin, että keltainen pipo olisi ollut liikaa, mutta se täydensä takin lookin kivasti. 

I was afraid the yellow crocheted beanie would of been too much but it was just perfect.

Ompelin selkään ja molempiin hihoihin heijastimet, vaikkei niitä kesällä niin tarvitakaan.

 Olemme tosin pidentäneet takin käyttöaikaa pukemalla alle lämpimiä puseroita. 

I sewed some reflective details to the coat. 

Even though they´re not really needed in the summer. 

Hupun vuoritin mustavalkoraidallisella puuvillakankaalla. Olihan minun pakko saada keltaiseen takkiin jotain mustaa ja valkoista. 

The hood is lined with a black and white striped fabric. I just had to have some black and white to  the yellow coat. 

Napeiksi laitoin kirkkaat metalli painonapit. Eipä niitä pahemmin ole kiinni pidetty, mutta tuovat takkiin kivaa ilmettä. 

I chose metallic snap-buttons to bring little something extra to the coat. 

Lempi

Lempikuvio. Lempivärit. Lempitekniikka. 

Siinäpä ne. 

Näin instassa pussukan, jollainen oli pakko saada. Tai siis pakko tehdä. 

Pikku kokeiluiden jälkeen sain kuvion jotakuinkin natsaamaan.

Favorite pattern. Favorite colours. Favorite technique. 

That´s it. 

I saw a picture of a crocheted make up bag which I had to have. Or had to make. 

After testing how the pattern might work I got it. 

Lanka: Madame Tricote - Almina 8/4. 

Käsityö-Elisa

Tuo keltainen on juuri ihanan pirteä piristys musta-valkoiseen pussukkaan. 

The yellow is just the perfect little splash of colour to the black and white pouch. 

Tästä meinasi tulla ikuisuusprojekti. 

Mutta sain sen valmiiksi, vuoritettua ja vetoketjun ommeltua. 

(jotka tosin olivat pikku hommia loppuen lopuksi koko projektissa) 

This was just about to become a endless crochet project but I finished it! 

I even lined it and sewed the zipper. 

(Though they were the smallest things to do in the whole project)

MariSukat

Marisukkia on vilahdellut sekä Instassa että blogeissa. 

Musta-valkoisen ja Marimekon suurena fanina minunkin oli kaivettava puikot ja langat 

esille ja kokeiltava sukkien neulomista. 

The Marisocks have been a hit in Finland. 

Because I love Marimekko and balck and white so I had to knit a pair. 

Sain neulottua toisen sukan kokonaan ja toisessa pääsin kantapäähän,

 kun tajusin kokeilla tuota jalkaani. 

No, eihän se mahtunut! 

Puikon osoittama kuvio oli neulottu sen verran tiukasti, 

ettei pohkeeni mahtuneet siitä. Oli purettava. 

Arvatkaa ottiko päähän?

I finished the other sock and got to the heel of the other one and 

realized I couldn´t fit my calf in. Had to take it apart. You can guess how gutted I was... 

Mutta lopputulos on mieluinen. 

In the end I´m really happy and proud of these.

Kaltaiselleni malttamattomalle neulojalle tällaisten 

eriparisukkien neulominen oli hauskaa ja rentouttavaa. 

For an impatient person like me the sock were fun to knit 

cause I didn´t have to make two alike. 

Hauskinta oli varmaan kuvioiden miettiminen. 

Ihanasti sai apuja googlettamalle ´marisukat´. 

It was fun to think, plan and figure out the patterns. 

Nahkaiset tuotemerkit - näin minä sen teen

Minulta kysyttiin (jo kauan sitten) tekisinkö ohjeen nahkaisten merkkien tekemiseen. 

Itse teen merkkini kuumentamalla meistit. Olen kokeillut tehdä merkkejä vasaralla nahkaan lyöden, mutta metallivasara oli liian kova ja sain aikaiseksi reikäkirjaimia. Villa ja Villa-blogissa on reppuun tehty lyömällä kumivasaralla meistiä ja nahan alla on ollut lauta ´pehmikkeenä´. 

Tässä olisi selostusta siitä, miten minä teen omat merkkini.

Tarvitset:

* Meistit (tai punsselit, kuten jotkut näitä kutsuvat)

omani olen ostanut Claes Ohlssonilta ja kuviomeistit Kouluelektroniikasta

* nahkaa - nahka saa olla melko paksua, jotta meisti painaa jäljen nahkaan eikä lävistä siihen reikää. 

* hellan/lieden tai jonkin, jolla voit kuumentaa meistit

* patakintaan

Meillä on keraaminen liesi ja sain mieheltäni aikoinaan ´luvan´, että keraamisen lieden kanssa voi tehdä näin. Valitse tarvitsemasi meistit ja aseta niiden kuviopää lieden päälle kuumenemaan.

Itse laitan meistit aina siihen järjestykseen, jossa niitä tarvitsen. Näin ei tarvitse sekoilla ja säheltää kuuman meistin kanssa enempää kuin tarvis. Ota meisti hellalta patalapun kanssa ja paina kuuma meisti nahkaan. Muista katsoa, että kirjaimet ovat oikein päin! 

Itse painan napakasti, mutta kuuma meisti tekee kirjaimen/kuvion nahkaan melkein itsestään. 

Jatka näin, kunnes olet saanut haluamasi määrän tekstiä. 

Jos meisti jäähtyy, lämmitä sitä uudelleen. 

Tällä välin voit jatkaa muita kirjaimia ja kuvioita. 

Haastavinta on saada teksti suoraan. 

Patakinnas kädessä kun ei ole se kaikkein näppärin ja kätevin askarrella.  

Muista jättää meistit jäähtymään kuuman kestävälle alustalle.  

Leikkaa nahasta sen mallisia ja kokoisia paloja kuin tarvitset. Muista jättää kiinnitysreijille tilaa! 

Itse teen reijät tällaisella nahkareijittimellä. Mutta näppärä keksii keinon reijittää nahkamerkit. 

Neulaa on vaikea saada varsinkin paksusta nahasta läpi, joten jokin teräase on hyvä olla apuna. 

Ja siinä. Vähän erilaisia, eri muotoisia nahkaisia tuotemerkkejä uusia neuletöitä varten. 

Toki näitähän voi käyttää mihin vain. 

Itse jotenkin pidän tuosta neulepinnasta ja siihen yhdistetystä nahasta. 

Tässä muutama työ (kaikki sattuvat olemaan pipoja! ;)), 

joihin olen omia merkkejäni ommellut. 

Tässä kokeilin pelkkää tähteä tuollaisena taitettuna merkkinä. 

Musta-valkoiseen neulepintaan yhdistetty konjakin värinen nahka on kyllä oma suosikkini. 

Otan mielelläni vastaan palautetta ohjeesta. 

Joten jos on jotain kysyttävää, epäselvää tai kommentoitavaa kerro ihmeessä! 

Tämä on siis tällaisen tee-se-itse-ihmisen kokeillen ja erehtyen-menetelmällä löydetty tekniikka. Toivottavasti ohjeesta olisi iloa!  

Lumoutuneena

Ensimmäiset mekot lumosivat ja oli saatava vielä yksi mekko. 

Olen halunnut kokeilla Janina Fry-mekkokaavaa (Suuri Käsityö 9/2014) ja nyt tuli hyvä tilaisuus. 

After the first lacecollar dresses I had to make one more. 

I´ve wanted to try a pattern from a sewing magazine for a long time and now was the perfect opportunity. 

Kaava; Suuri Käsityö 9/2014

Kangas; Jättirätti. 

Pitsi; Majapuu. 

Pientä hienosäätöä kaavan kanssa ja siitä tulee lemppari. 

Istuu minun kropalleni just eikä melkein. 

Yläosa on ihanan istuva ja helmassa on naisellista leveyttä. 

The pattern needs a little fine tuning and its perfect. 

Suits my body type perfectly.   

Mustasta kankaasta tuo valkoinen pitsi pompahtaa ihanasti esille. 

Tällä mekolla on juhlittu jo kaksia synttäreitä; omia ja anopin. 

The black fabric makes the white lace collar pop out beautifully. 

This dress was perfect for both my own birthday party and my mother-in-laws birthday party.