perjantai 27. maaliskuuta 2015

Silkkiä sekä raitaa

Äitini pyysi viime talvena minua neulomaan hänelle palmikkopipon. Neuloin, mutta siitä tuli liian kutittavainen, joten lupasin ommella siihen jotakin kangasta niin, ettei se kutittaisi. No, talvi meni asia unohtui, kunnes syksyllä ilmojen viiletessä äitini kyseli piponsa perään. Eikä pipoa löydy mistään. Olen siis käsittämättömän taitava kadottamaan tavaroita. Eikä kotimme ole edes suuri...

A year ago my mum asked me if I´d knit her a beanie. I did. But I managed to lose the beanie some where in our flat. I just can´t find it anywhere! 

No, eipä siinä auttanut kuin aloittaa alusta. Löysin aivan ihanaa lankaa, jossa on silkkiä joukossa.

So this winter I decided to knit a new one for her. I found a luxurious silk yarn with silk in it.  

Lanka: Onion Tussah silk.
Malli: omasta päästä. puikot 3,5. 


Malli on äiitni pyynnöstä istuva ja siinä on kapeampia ja leveämpiä palmikoita.
Turkistupsun isäni oli joskus löyänyt jostain ja sitä on hillottu pipoa varten. Nyt se pääsi vihdoin paikoilleen. 

The model is quite fitting and it has two kinds of cables. 


Itselleni halusin simppelin, musta-valkoisen pipon. Päädyin tekemään kapeita raitoja, kun muistin tämän pipon pinterestistäni. 

For myself I wanted a simple black and white beanie. I ended up making narrow stripes inspired by this beanie.


Ja sellainen siitä tuli; yksinkertainen, nätti ja juuri sopiva. Ehkä olisi pitänyt tehdä ensimmäinen kerros nurjaa, jotta tuo reuna ei käytössä lähtisi rullaantumaan. 

And so it is; simple, pretty and just right. I maybe should of knitted a row of purl stiches the first row to prevent the edge from curling. 



Olen miettinyt miten noihin neulottuhin vaatteisiin ja asusteisiin saisi oman ´tuotemerkin´. Pipon väriä mallattiin äitini ihaniin nahkasaappaisiin, josta keksin, että merkki voisi olla nahkainen. Muistin nämä. Meistit hellalle kuumenemaan ja painelemaan sopivan napakkaan nahkaan Cutie-tekstiä ja tähtiä. Toimii. Lisäksi näistä tuli hurjan kauniita.

I´ve been wanting a label for my knitted handicrafts. I realized I could make them from leather by punching them with a heated die. And it worked. They are just perfect! 



tiistai 10. maaliskuuta 2015

Raitaneule Minille

Näin Pinterestissä tämän kuvan ja ryhdyin neulomaan elämäni ensimmäistä neuletta ihmiselle. 
Näistä sukista, tumpuista ja piposta, tossukoista sekä peitosta oli jäänyt lankaa yli, joten aloin neulomaan sillä. Tämä Dropsin ohje oli viittellisesti pohjana, jotta tällainen ei-niin-kokenut-neuloja sai jotakin tukea työhönsä. 

I saw a picture in Pinterest and wanted to make a sweater for Mini. My first knitted sweater ever. 

Ohje: tätä mukaillen. 
Lanka: Gjestal Baby Ull
Puikot: 2,5. 


Harmaan, valkoisen ja keltaisen yhdistelmä on ihana ja raikas. Hippasen sain ihmetellä silmukkamääriä, mutta lopulta siitä tuli ihan hyvä. Koko on noin 62/68. 

The combination of white, grey and yellow is fresh and I love it. Being a novice in knitting anything bigger I had a little trouble with the amount of the stiches but in the end I´m quite happy.


En voi uskoa, että neuloin sen ja sain valmiiksi ja sain vielä napitkin paikoilleen! Wau! 
Käsiala on vähän epätasaista, mutta en anna sen häiritä. 
Innostuin niin, että nyt uskaltauduin tekemään jo toista. 

I can´t believe I finished it. Sewed the buttons on end everything! I was so impressed (and surprised) with myself that I started another one. 

tiistai 24. helmikuuta 2015

Väriä talveen

Näin talvisin neulominen tuntuu ihanalta. Näin on ollut tänäkin talvena. 
Ja tänä talvena pipot ovat olleet se juttu. 

I tend to knit in the winter. It´s probably the fact that normally the winter tends to be
 quite cold here in Finland. Though this winter hasn´t. But it hasn´t stopped me from knitting. 

Osittain saan syyttää Miniä tästä neulebuumista. 
Hän ei tykkää yhtään siitä, että äiti istuu ompelukoneen eteen. Joten kun Mini on hereillä, ompeleminen ei onnistu. Neulominen sen sijaan käy. 

One reason for my knitting is Mini. 
He doesn´t like it at all when I sit next to the sewing machine. So I knit. 

Ostin vadelmanpunaisen huivin, jotta saisi vähän väriä mustan takkini kanssa. 
Olen symmetriafriikki ja huiviin pitää olla sopiva pipo. Koska sellaista ei löytynyt valmiina, lähdin lankakauppaan. 

I found a beautiful rasberry coloured scarf which brightens up my black wintercoat nicely.
 I symmetry freak so I had to have a beanie to match. When I didn´t find one I headed to the local yarn store.


Lanka: Teetee Helmi merinovilla Käsityö Elisasta.
Malli: Omasta päästä, puikot 2,5, silmukoita 114.



Väri ei ole ihan sama, mutta tarpeeksi lähellä. Lopputulokseen en oikein ole tyytyväinen. 
Pipon muoto on täydellinen, mutta tuohon pintaan en ole tyytyväinen. 
Mutta ei se käyttöä ole silti estänyt. 

The colour isn´t exactly the same but close enough. I´m not happy with the end result. 
The pattern just isn´t what I had in mind. But I´ve worn it nevertheless.  


tiistai 17. helmikuuta 2015

Koukussa

Olen koukussa virkkaamiseen. Varsinkin erilaiset pallot inspiroivat. Ongelmaksi muodostuu se, mitä ihmettä niistä tekisi... 

I´m hooked on crocheting. Especially crocheting different kinds of balls is fun. The problem is what to do of them. 


Näin pinterestissä kuvan tällaisesta kaukalolelusta ja (jostain syystä) se oli toteutettava. 

I saw a picture in Pinterest of a crocheted toy for the carseat. 
For some peculiar reason ;) I just had to make it.  


Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihana. Mustaa ja valkoista sekä niillä leikittelyä. 

In all of it´s simplicity it´s fabulous. Black and white and the use of their contrast. 


Lelun saa kiinni kaukalon kahvaan joko kuminauhalla tai vaunujen kuomun reunaan renkaalla.