torstai 20. elokuuta 2015

Värirakkaus

Blogia seuranneet tietävät, että Minin odotusaikana hurahdin keltaiseen, musta ja valkoinen ovatkin olleet lempparivärejäni jo ikuisuuden. 

If you´ve read my blog you know I fell in love with yellow during my pregnancy. Black and white have been my favorites for ages. 

Aiemmin tekemäni tuttinauha oli niin kiva, että tein toisen. Tällä kertaa ompelin nauhan päädyistään kiinni, jotta Mini ei missään nimessä saa solmuja tms auki ja helmiä irti. 

The pacifierholder was so nice that I made another one. This time I sewed the string from the ends so that there´s no possibility for Mini to get the beads off.  


Sisareni kysyi, voisinko tehdä hänelle jonkin pussukan, johon saisi muutaman vaipan ja kosteuspyyhepaketin. Heidän kaksivuotiaansa kanssa ei hoitolaukkua tarvitse, mutta irtonaiset vaipat käsilaukun pohjalla pyörimässä on hankalaa.

My sister asked me if I could make her a bag of some sort where she could have a few diapers and wipes. They have a 2 year old and don´t need a diaper bag anymore. But as any mom knows diapers in the bottom of your handbag isn´t that handy. 



Päädyin tekemään ruotsalaisissa blogeissa näkemäni vaippapussukan. Sinne mahtuu 3-5 vaippaa, pyllypyyhepaketti sekä meillä siellä on vielä ohut hoitoalusta. Vaikka meillä on hoitolaukku, on tämä vaippalaukku helppo napata mukaan ilman, että tarvitsee raahata koko laukkua mukanaan. 

I ended up making a diaper clutch. It fits 3 to 5 diapers and a packet of wipes. 
We even have a thin changing mat in it. 




Kun Mini alkoi syömään kiinteitä, halusin kivoja ruokalappuja. Olen täysin ihastunut Finlaysonin Elefantti-kuosiin. Ja sitähän saa sopivasti sekä kelta-valkoisena että musta-valkoisena. 

When Mini started eating solids I wanted to make nice bibs. I´ve fallen in love with Finlaysons Elephant-fabric which luckily comes in yellow&white and black&white. Perfection. 

Mustan kanttasin puuvillaisella vinonauhalla ja keltaiseen kokeilin foe-nauhaa.

For the black&white bib I used a cotton biastape and for the yellow one I wanted to try foe-band. 


Tässä (mustan) hoitolaukun sisältöä. 
Elefantteja, keltaista, valkoista ja mustaa. ♥

Here´s a few items I have in our diaperbag. 
Elephants, yellow, black and white. ♥ 


keskiviikko 19. elokuuta 2015

#blogisitarina

Villa ja Villa-blogin  Jaana ja Minna hastoivat minut kertomaan blogini tarinan.

Vuonna 2009 (Hui! Onpas siitä aikaa! ) ystäväni Sanna vinkkasi minulle Ruttunuttu-blogista (nykyään Mutturalla). Olin seurannut myös Muita ihania-blogia ja ihaillut Tiinan tyttärelleen tekemiä vaatteita. Näiden perässä eksyin moneen muuhun blogiin mm. Piipadoo-blogiin, Pumpulia ja pellavaa-blogiin, Selia-blogiin, Marian ateljee-blogiin, muutamia mainitakseni.


Olen tehnyt käsitöitä pienestä asti. Kun tutustuin blogeihin tajusin, että voisin tehdä oman blogin, joka toimisi käsityöpäiväkirjana. Olen tehnyt paljon lahjoja itse ja ennen blogia ei edes muistanut, mitä kaikkea sitä olikaan tehnyt. Nyt minulla oli paikka, johon taltioida tekeleeni.


Blogin alkuperäinen nimi oli "Norppastiina käsitöiden ihmemaassa". Lyhyt ja ytimekäs, eikö? Noin vuosi blogin perustamisen jälkeen tilasin ompelumerkkejä. Mietin niihin jotakin ´tuotenimeä´ ja päädyin tuohon Cutie´en. En edes muista mistä se tuli. Luultavasti siitä, että ompelin eniten tyttärelleni, joka oli ja on suloinen tapaus. Koska vanha nimi oli hankala ja pitkä, vaihdoin sen.


Näin jälkeenpäin kun katsoo vanhoja kuvia, on kehitystä tapahtunut. Äiti on oppinut paremmaksi ompelijaksi, paremmaksi kuvaajaksi ja kuvia on rajattu ja käsitelty, jolloin ne näyttävät paremmilta. Hauskaa oli katsoa kuvia nyt 6vuotiaan Neitokaisen kanssa. Blogi on myös hänen kasvutarinansa kuvina. Kun aloitin blogin, asuimme Pietarsaaressa ja perheemme täällä Etelä-Suomessa. Blogi oli silloin myös heille mahdollisuus päästä kurkkimaan miten Neitokainen kasvoi. Nyt on pitkään ollut pohdinnassa Neitokaisen näkyminen täällä blogissa. Jotenkin vierastan päättömiä kuvia, joten olen keksinyt muita kikkoja, jolla Neitokainen ei olisi ihan niin tunnistettavissa.


Asia, joka on näiden kuuden vuoden aikana, kun olen blogannut, muuttunut vain huonompaan suuntaan on kangasaddiktioni. Kaapissa on oltava kankaita inspiksen varalta. Valitettavasti siellä kangaskaapissa on kankaita vuodelta 2009 asti... Siellä ne marinoituvat ja odottavat sitä kuuluisaa inspiraatiota...



Ja kuten blogiani seuranneet tietävät innostun helposti uusista asioista. Milloin se on kangasvärit, applikointi, korujen tekeminen, nahka - listaa voisi jatkaa loputtomiin.



Tyylini on sekä bloggaamisen että ompelemisen suhteen muuttunut yksinkertaisemmaksi. Tämä vuosi on ollut blogin hiljaisin. Olen tehnyt toki käsitöitä, mutta niiden saaminen tänne blogiin asti on välillä ollut h i d a s t a...

Innostuin Instagramista ja siellä on muun elämäni lisäksi myös käsityöni. Siellä olenkin ollut aktiivisempi kuin täällä blogin puolella. Mutta blogin tarina jatkuu, hitaasti, mutta varmasti.


Minä haastan vastaavasti oman bloginsa tarinan kertomaan seuraavat;

Porkkanatarhan Marin. 
Made for Apesin Heidin.
Olionan  Lepäävän Esteetikon. 

Ohjeet tulevat tässä.
1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä.

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Vaunukaverit

Vaunujen varustelu jatkuu. Halusin tehdä Minille kavereita ja katseltavaa vaunuihin. Netistä inspiraatiokuvia ja koukku käteen. 

I wanted to make a pram toy for Mini so he would have something to look at in his pram. Looked at some pictures from the net and started to crochet. 
Ohjeita näihin ei ollut, vaan omasta päästä, kuvien ja fiilisten pohjalta mentiin. 

There wasn´t any patterns for these. I just went with the feeling. 

Pandan silmät ovat vähän friikit. 
Pöllö ja amppari ovat onnistuneempia ja killuvat yhä mukana vaunuissa. Ja Mini tykkää. 

The panda has freaky eyes. The owl and the bee are still hanging in the pram. 
And Mini loves them. 

Pikku haaveilija. :) 

My little dreamer. :) 

lauantai 18. heinäkuuta 2015

Onnistuminen lempiväreissä

Meilläkin, kuten monessa muussa perheessä, on ihastuttu jumpsuiteihin. Panda-jumppis ja Mini-jumppis ovat olleet suosikkeja ja molempia on käytetty paljon. Joten kun ne kävivät pieniksi piti tehdä uusi. 

We´ve fallen in love with onepieces. The Panda-jumpsuit and the Mini-jumpsuit have been in frequent use and cause Mini has outgrown them he needed a new one.

Kaava: Ottobre 4/12 koko 68/74.
Kankaat: musta; Eurokangas, resori; Käpynen.
Vetoketju: Va-rit.

Eurokankaasta löytyi hauska musta joustocollege, jossa on pieniä erivärisiä ´nyppyjä´, jotka tekevät mustasta pinnasta eläväisen. 

The fabric was from a local fabricstore. It has teenytiny colourful dots which makes the black more lively. 

Vetoketju oli löytö! Keltainen metallivetoketju, jossa kiva vedin. Näitä lisää! 

The zipper was perfect! A yellow metallic zipper with a nice puller 
(what on earth is it called in English!?!). 

Minillä oli yhdet Name It:in housut, joissa oli tuollaiset kanttinauhasta tehdyt valetaskut. 
Idea oli niin kiva, että tein haalariin yksityiskohdaksi samanlaiset. 
Hupun kiristysnyörit ovat huijausta. Ompelin pätkän kanttinauhaahupun alavaran saumaan. 

Mini had a pair of Name It pants that had fake pockets made like this. 
I thougth it was a nice detail so I used the same technique. 
The string in the hood is a fake-one. I just sewed the string to the seam of the hood.

Joskus jotkut ompelukset onnistuvat juuri niin kuin oli etukäteen ajatellut. 
Tämä on juuri sellainen.

Sometimes you succeed in making a piece of clothing just as you imagined it. 
This is one of them.